Rautatiealan Unionin säännöt

Säännöt pdf-tiedostona
Alla tekstiversio säännöistä.

 

1 §

Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue  

Yhdistyksen nimi on Rautatiealan Unioni RAU ry. Liitosta käytetään epävirallista ruotsinkielistä nimeä Finska Järnvägsunionen RAU ja englanninkielistä nimeä Finnish Railway Union RAU. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi ja sen jäsenyhdistyksiä osastoiksi.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Liiton toiminta-alueena on koko Suomi.

 

2 §

Liiton tarkoitus ja toiminta

Liiton tarkoituksena on koota rautatiealan toimihenkilöt sekä heihin verrattavat työntekijät ja veturinkuljettajat sekä näihin rinnastettavissa vetokalustotehtävissä toimivat ja edellä mainittuihin tehtäviin koulutettavat henkilöt yhteiseen järjestöön toimimaan palkkauksensa ja muiden palvelussuhteen ehtojensa parantamiseksi sekä yhteiskunnallisen asemansa ja ammattitaitonsa kohottamiseksi.

 

3 §

Liiton tarkoitus ja toimintamuodot

• Perustaa osastoja sellaisille paikkakunnille, joissa siihen on näiden sääntöjen 4 §:ssä mainitut edellytykset.
• Avustaa ja tukee osastojensa jäseniä näiden toimiessa työaikansa ja palkkauksensa sekä työolosuhteidensa parantamisen sekä työsuojelulainlainsäädännön noudattamisen ja kehittämisen puolesta.
• Tähdentää osastojensa jäsenille heidän työtehtäviensä vastuullisuutta, heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä kehittää heissä yhteenkuuluvuutta ja hyvää järjestöhenkeä.
• Valvoo, että liiton jäsenten ammattipätevyyttä ja muita heidän ammattitaitoaan koskevia määräyksiä noudatetaan.
• Antaa lausuntoja, tekee aloitteita ja esityksiä, julkaisee kannanottoja sekä osallistuu asiantuntijana jäsenistöä koskevan rautatiealan-, työ-, sosiaali- ja muun lainsäädännön valmisteluun ja kehittämiseen.
• Avustaa osastojensa jäseniä niissä oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät heidän työhönsä tai järjestötoimintaansa.
• Voi harjoittaa kustannustoimintaa ja julkaista ammatti- ja järjestötoiminnallista aikakauslehteä.
• Voi järjestää loma-, harrastus- ja virkistystoimintaa osastojensa jäsenille.
• Järjestää kokouksia, tiedotus-, esitelmä- ja koulutustilaisuuksia sekä kurssitoimintaa.
• Harjoittaa yhteistoimintaa koti- ja ulkomaisten ammattijärjestöjen kanssa sekä sellaisten järjestöjen ja yhteisöjen kanssa, joiden toiminta on liiton tarkoitusperien mukaista.
• Voi omistaa osakkeita, arvopapereita tai niihin rinnastettavia muita sijoitussitoumuksia sekä muuta irtainta ja kiinteää omaisuutta; vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianmukaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä.

 

4 §

Liittoon liittyminen

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä liiton sääntöjen 2 §:n mukaisissa tehtävissä toimivien henkilöiden muodostama rekisteröity yhdistys, joista käytetään nimitystä osasto, jonka jäsenet hyväksyvät liiton tarkoituksen. Osasto voidaan perustaa paikkakunnalle, jos vähintään kolmekymmentä (30) henkilöä ilmoittautuu sen jäseneksi. Jos paikkakunnalla tai sen lähiympäristössä jo ennestään on liiton osasto, on uuden perustamisesta tehtävä ennakkotiedustelu liiton hallitukselle, joka päättää onko uuden osaston perustaminen tarpeen.

Erityisestä syystä liiton jäseneksi voidaan hyväksyä valtakunnallisesti toimiva rekisteröity yhdistys, mikäli tällaisen yhdistyksen jäsenistö muutoin täyttää näiden sääntöjen jäsenyydelle asettamat edellytykset. Tällaista osastoa nimitetään jäsenammattiosastoksi.

 

5 §

Osaston jäsenyys 

Osaston jäseneksi voidaan hyväksyä kaikki sen toiminta-alueella työskentelevät liiton sääntöjen 2 §:ssä mainituissa tehtävissä toimivat sekä näihin tehtäviin koulutettavat henkilöt.

Osaston jäsen voi jatkaa kannatusjäsenenä eläkkeelle jäätyään maksamalla liitolle vuotuisen eläkeläisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenellä ei ole päätösvaltaa osaston kokouksissa.

 

6 §

Liittojäsenmaksu

Osaston jäseneltä perittävän liittojäsenmaksun suuruudesta päättää valtuuston vuosikokous.

Liittojäsenmaksu peritään osaston jäsenen saamasta tulosta, josta veron ennakkoperintä suoritetaan. Näin määräytyvän liittojäsenmaksun perintä voi tapahtua palkanmaksukausittain työnantajan toimesta, ellei liiton hallitus toisin määrää.

Valtuustolla on oikeus tarvittaessa määrätä osastojen jäseniltä kannettavaksi ylimääräinen liittojäsenmaksu.

Osastoilta ei peritä jäsenmaksua.

Osastot voivat periä jäseniltään osastojäsenmaksua.

Osaston jäsenen, joka työskentelee pääasiallisesti muissa kuin liiton sääntöjen 2 §:ssä mainituissa tehtävissä, tulee maksaa osasto- ja liittojäsenmaksua kaikista ansiotuloistaan, ellei häntä ole vapautettu jäsenmaksun maksamisesta 8 §:n perusteella.

 

7 §

Eläkeläisen kannatusjäsenmaksu

Eläkkeellä olevat jäsenet maksavat liitolle eläkeläisen kannatusjäsenmaksun, jonka vastineeksi he saavat erikseen määrätyt palvelut.

Liitto tilittää osan eläkeläisen kannatusjäsenmaksusta osastolle, jonka jäsen eläkeläinen on.

Eläkeläisen kannatusjäsenmaksun suuruuden, osastolle tilitettävän osuuden, sekä eläkeläisen kannatusjäsenmaksun sisältämät palvelut yksityiskohdittain päättää valtuuston vuosikokous kutakin tilivuotta varten erikseen liiton talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Eläkeläisten kannatusjäsenmaksun perintätavasta päättää liiton hallitus.

 

8 §

Liittomaksuista vapauttaminen

Osaston jäsen vapautuu liittojäsenmaksun maksamisesta siirtyessään eläkkeelle, määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, suorittaessaan asevelvollisuuttaan sekä perhevapaan, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun vastaavan vapaan sekä työttömyyden ajalta.

Palkattomalla vapaalla oleva on velvollinen suorittamaan liitolle hänen puolestaan maksetut työttömyyskassamaksut.

 

9 §

Osastosta eroaminen

Osaston jäsenellä on oikeus erota osastosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osaston toimikunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä osaston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Ero tulee voimaan neljän (4) kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Tämän irtisanomisajan kuluessa jäsenellä on oikeus peruuttaa eroilmoituksensa ja jos hän sen tekee, jäsenyys jatkuu entisin ehdoin. Jäsen on vastuussa irtisanomisajan loppuun jäsenmaksujen suorittamisesta ja muista velvollisuuksistaan.

Erotessaan liiton sääntöjen 2 §:ssä määritellyistä tehtävistä osaston jäsenellä on oikeus erota osaston jäsenyydestä samasta päivästä kuin tehtävistäänkin.

 

10 §

Osastosta erottaminen

 

Jäsen voidaan erottaa osastosta:

• Jos hän rikkoo lakia tai hyviä tapoja tai osaston tai liiton sääntöjä, kieltäytyy noudattamasta liiton päättävien elinten tai osaston sääntöihin perustuvia ohjeita ja määräyksiä tai muuten toimii vastoin osaston tai liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti.
• Jos hän on päässyt jäseneksi vääriä tai harhaanjohtavia tietoja itsestään antamalla.
• Jos hän on kavaltanut osaston tai liiton hänen hoitoonsa uskomia varoja.
• Jos hän siirtyy pois 2 §:n mukaisista tehtävistä jäämättä eläkkeelle alalta.

Erottamispäätöksen tekee osaston kokous osaston toimikunnan esityksestä. Ennen erottamispäätöstä osaston toimikunnan on pyydettävä asiasta liiton hallituksen lausunto.

Osaston kokous voi erottamisen asemesta antaa varoituksen tai kieltää asianomaiselta pääsyn osaston kokouksiin enintään kahdeksi (2) vuodeksi.

Kun erottamispäätöstä koskevaa asiaa käsitellään osaston kokouksessa, jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi paitsi, jos erottamisen syynä on jäsenmaksujen maksamatta jättäminen.

Kokouskutsussa on mainittava, että kokouksessa käsitellään jäsenen erottamista.

 

11 §

Jäsenmaksujen maksamatta jättäminen

Osaston jäsen katsotaan osaston toimikunnan päätöksellä eronneeksi osaston jäsenyydestä, jos hän on jättänyt osasto- ja liittojäsenmaksunsa tai häntä 8 §:n perusteella koskevat työttömyyskassamaksut enemmän kuin neljän (4) kuukauden ajalta maksamatta.

Jos eläkkeellä oleva jäsen ei maksa vuosittaista kannatusjäsenmaksua neljässä (4) kuukaudessa sen erääntymisestä, hänen todetaan eronneen osaston jäsenyydestä pysyvästi.

 

12 §

Siirtyminen osastosta toiseen

Kun osaston jäsen siirtyy vakinaisesti työskentelemään toisen osaston toiminta-alueelle, hänen on tehtävä siirtymisestä välittömästi ilmoitus osastolle, jonka toiminta-alueelle hän siirtyy.

Osasto, johon jäsen on siirtynyt, on velvollinen ilmoittamaan siirtymisestä liiton toimistoon. Liiton on ilmoitettava siirrosta aikaisemmalle osastolle.

Eläkeläisten kannatusjäsenmaksun maksanut jäsen voi siirtyä toisen osaston jäseneksi, jos osaston, jonka kannatusjäsen hän on, toiminta lakkautetaan.

 

13 §

Valtuusto

Liiton toimintaa koskevat periaatteelliset päätökset tekee valtuutettujen kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan valtuustoksi. Valtuustolla on päätäntävalta kaikissa liiton asioissa, ellei sitä näissä säännöissä ole annettu hallitukselle.

Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) valtuuston jäsenistä tai valtuuston äänimäärästä on paikalla.

Valtuuston kokouksen työjärjestyksen laatii liiton hallitus.

Hallituksen tai valtuuston niin päättäessä valtuuston kokous voidaan järjestää tietoliikenneyhteyden tai muun hallituksen määrittelemän teknisen apuvälineen avulla. Tällaisen etäyhteyden käytöstä on mainittava kokouskutsussa.

 

14 §

Valtuutettujen valinta

Liittoon kuuluva osasto on oikeutettu enemmistövaalitapaa noudattaen valitsemaan valtuustoon yhden (1) valtuutetun.

Osaston on valittava valtuutetulle henkilökohtainen ensimmäinen ja toinen varajäsen.

Valtuutettujen valinta suoritetaan viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen valtuutettujen vaalikokouksen alkamista liittoon.

Osaston on ilmoitettava valitsemansa valtuutettu ja varavaltuutetut liiton toimistolle välittömästi valinnan jälkeen.

Valtuutettu tai varavaltuutettu, joka valitaan hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, vaihtaa osastoa tai ei enää työskentele 2 §:n mukaisissa tehtävissä, ei voi toimia valtuutettuna.  Hänen tilalleen nousee järjestyksessä seuraava varavaltuutettu ja osastolla on oikeus valita uusi varavaltuutettu.

 

15 §

Äänestys valtuuston kokouksessa

Valtuuston kokouksessa valtuutetulla on äänimäärä, joka määräytyy hänen edustamansa osaston ja liiton liittojäsenmaksun suorittaneiden jäsenten keskinäisen suhdeluvun perusteella. Äänimäärä lasketaan seuraavan laskukaavan mukaisesti:

100 X osaston jäsenmäärä: liiton kokonaisjäsenmäärällä = valtuutetun äänimäärä

Laskelma suoritetaan kahden desimaalin tarkkuudella ja tulos pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaan seuraavaan kokonaislukuun, ylös tai alaspäin.

Jokaisella valtuutetulla on kuitenkin aina vähintään yksi ääni.

Laskelman jäsenmäärien perustana ovat kokousta edeltävän kalenterivuoden lopussa olevat, liittojäsenmaksun suorittaneet, osastojen ja liiton kokonaisjäsenmäärät, jotka valtuusto vahvistaa.

Äänten mennessä tasan voittaa se ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa, paitsi vaalissa ja lippuäänestyksessä, jotka ratkaistaan arvalla.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi niistä asioista, joista näissä säännöissä on toisin määrätty. Äänestykset, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty ja ellei kokous toisin päätä, suoritetaan avoimina. Vaadittaessa on äänestys suoritettava suljettuna äänestyksenä tai nimenhuutoäänestyksenä. Vaalit suoritetaan aina suljettuna äänestyksenä.

 

16 §

Esitykset valtuuston kokoukselle

Valtuuston vaali- tai vuosikokouksessa käsiteltäviksi esitettävät asiat on kirjallisesti jätettävä hallitukselle viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta. Valtuuston kokoukselle voivat tehdä esityksiä osastot, valtuutetut sekä hallitus.

Hallituksella on mahdollisuus työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä täydentää esityslistaa kiireellisen asian niin vaatiessa ottaen huomioon yhdistyslain 23 §:n määräykset.

 

17§

Valtuuston vaalikokous

Valtuuston toimikauden ensimmäistä kokousta nimitetään valtuuston vaalikokoukseksi ja se pidetään joka neljäs vuosi huhti-kesäkuun aikana. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää liiton hallitus.

Ennakkokutsu on lähetettävä kirjallisesti osastoille viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen kokousta.

Varsinainen kokouskutsu lähetetään kirjallisesti viimeistään kolme (3) kuukautta ennen kokousta.

 

18 §

Valtuuston vaalikokouksessa käsiteltävät asiat

• Valita keskuudestaan valtuuston puheenjohtaja sekä kaksi varapuheenjohtajaa.
• Linjataan valtuuston vaalikokousten välisen toimintakauden toimintaa ja taloudenhoitoa.
• Käsitellä ja päättää liitolle valtuuston toimintakaudeksi laadittavasta taloussuunnitelmasta.
• Käsitellä ja päättää valtuuston toimintakaudelle laadituista ohjelma-asiakirjoista.
• Valita liiton hallituksen varsinaiset jäsenet ja näiden ensimmäiset (I) ja toiset (II) henkilökohtaiset varajäsenet.
• Valita liiton hallituksen puheenjohtaja.
• Valita tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä ja hallintoa.
• Käsitellä ja päättää valtuuston vuosikokoukselle sääntöjen 20§ mukaan kuuluvat asiat
• Käsitellä kokoukselle tehdyt esitykset

 

19 §

Valtuuston vuosikokous

Valtuuston vuosikokous pidetään vuosittain huhti-kesäkuussa hallituksen määräämänä ajankohtana.

Valtuuston vaalikokousvuonna valtuuston vuosikokousta ei pidetä.

Kokouskutsu valtuuston vuosikokoukseen on lähetettävä kirjallisesti viimeistään kolme (3) kuukautta ennen kokousta.

 

20 §

Valtuuston vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

• Valtuutettujen äänimäärien vahvistaminen
• Päätetään kokouspalkkiosäännöstöstä.
• Päätetään valtuutettujen päivärahoista ja mahdollisista matkakustannusten korvauksista.
• Liiton edellisen kalenterivuoden vuosikertomus
• Toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden taloudenhoidosta
• Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
• Valtuuston toimintakaudeksi hyväksytyn taloussuunnitelman toteutumisen valvonta
• Päättää tilinpäätöksen osoittaman yli- tai alijäämän käytöstä
• Päätetään liittojäsenmaksun suuruus
• Päättää eläkeläisten kannatusjäsenmaksun suuruus, siitä osastolle tilitettävä osuus sekä eläkeläisten kannatusjäsenmaksun sisältämät palvelut
• Vahvistetaan kuluvan vuoden talousarvio
• Päättää kokoukselle tehdyistä esityksistä.

 

21 §

Valtuuston ylimääräinen kokous

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus sen katsoo välttämättömäksi tai vähintään yksi kolmasosa (1/3) valtuuston jäsenistä tai äänimäärästä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii.

Kokouskutsu ylimääräiseen kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta.

Ylimääräisessä valtuuston kokouksessa voidaan käsitellä vain kokouskutsussa mainitut asiat.

Ylimääräisessä valtuuston kokouksessa voidaan valita liitolle uusi hallituksen puheenjohtaja, jos puheenjohtaja eroaa, erotetaan, kuolee tai pitkäaikaisesti estyy toimimasta tehtävässä.

 

22 §

Liiton hallitus

Liiton toimintaa johtaa ja siitä vastaa hallitus yhdistyslain, näiden sääntöjen ja valtuuston päätösten mukaisesti.

Hallitus valitaan valtuuston vaalikokouksessa yhdeksi valtuuston vaalikokousten väliseksi toimikaudeksi, joka päättyy seuraavassa vaalikokouksessa tehtyyn hallituksen valintaan. Ehdokasasettelu tehdään alueellisissa vaalipiireissä, jotka määritellään äänestys- ja vaalijärjestyksessä.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä vähintään kymmenen (10) ja enintään kuusitoista (16) varsinaista jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset ensimmäiset ja toiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenen tulee olla liiton jäsenenä olevan osaston jäsen. Jos muu hallituksen jäsen kuin puheenjohtaja eroaa liiton toimintapiiriin kuuluvista tehtävistä, on hänen erottava hallituksesta ja hänen tilalleen kutsutaan varajäsen.

 

23 §

Hallituksen kokous

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai kun vähintään (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on paikalla.

Päätökset hallituksen kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Valtuuston puheenjohtajalla, tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajalla, on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus, ellei hallitus toisin päätä. Hallitus voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille.

 

24 §

Hallituksen tehtävät ja oikeudet

• Johtaa ja valvoa liiton työehto- ja muuta sopimustoimintaa.
• Seurata, että liiton ja sen osastojen toimintaa hoidetaan näiden sääntöjen ja valtuuston päätösten mukaisesti.
• Huolehtia siitä, että liiton taloutta ja omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja liitolle edullisesti.
• Hyväksyä esitettäviksi valtuustolle toiminta- ja vuosikertomukset kuluneelta tilikaudelta.
• Valita ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä määrätä heidän työehdoistaan talousarvion rajoissa.
• Kutsua koolle valtuuston kokoukset sekä valmistella niille esityslista, esitettävät asiat ja toteuttaa kokousten päätökset.
• Toimittaa osastoille ja valtuutetuille esityslista liitteineen ja päätösasiakirjoineen kokouksessa käsiteltävistä asioista.
• Solmia liiton jäseniä koskevia työehtosopimuksia ja muita niihin liittyviä sopimuksia valtuuston päätösten mukaisesti.
• Irtisanoa liiton jäseniä koskevia työehtosopimuksia ja muita niihin liittyviä sopimuksia.
• Pyytää liiton osastojen esitykset sopimustavoitteista riittävän varhain ennen sopimusten irtisanomisaikaa.
• Kutsua valtuuston ylimääräinen kokous käsittelemään työehtosopimusasioita ennen työehtosopimuskauden päättymistä, saatuaan liiton osastojen esitykset sopimustavoitteista

 

25 §

Hallituksen työvaliokunta ja toimikunnat

Juoksevien asioiden hoitamista varten muodostavat hallituksen puheenjohtaja, vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Hallitus voi kutsua työvaliokunnan kokouksiin hallituksen ulkopuolisia henkilöitä puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Työvaliokunnan päätökset on alistettava hallituksen vahvistettaviksi, paitsi sellaisista asioista, joiden ratkaisun hallitus on jättänyt työvaliokunnalle.

Hallitus voi asettaa asioita valmistelemaan toimikuntia ja työryhmiä.

 

26 §

Liiton toimihenkilöt

Liiton hallituksen puheenjohtaja on päätoiminen.

Hallituksen valitsemien muiden mahdollisten toimihenkilöiden tehtävistä ja toimenkuvista määrätään hallituksen hyväksymässä toimiston työjärjestyksessä.

 

27 §

Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja kumpikin yksin sekä hallituksen valitsemat hallituksen jäsenet, aina kaksi yhdessä.

 

28 §

Tilinpäätös ja tilintarkastus

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja tilinpäätöksen on oltava valmiina tilintarkastajille esitettäväksi viimeistään tilivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.

Tilivuoden mahdollisen yli- tai alijäämän käytöstä hallitus tekee esityksen valtuuston vuosikokoukselle.

Liiton tilit on tarkastettava huhtikuun 15. päivään mennessä ja tilintarkastajien on jätettävä tilintarkastuskertomus hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen valtuuston vuosikokousta.

Liiton hallitus valitsee keskuudestaan kaksi tilintarkkailijaa, jotka suorittavat neljännesvuosittain liiton tilien tarkkailun. Tarkkailun tulos on esitettävä viimeistään kuukauden kuluttua hallitukselle.

 

29 §

Työtaistelutoimenpiteet

Kun liiton edunvalvontaan liittyvästä asiasta ei neuvotteluteitse päästä ratkaisuun, voidaan ryhtyä työtaisteluun. Työtaisteluun voidaan ryhtyä myös muusta ammattiyhdistysliikkeen periaatteisiin liittyvästä perustellusta syystä.

Työtaistelun aloittamisesta ja lopettamisesta päättää valtuusto. Päätöksenteon näistä asioista se voi siirtää hallitukselle. Tarvittaessa työtaistelun aloittamisesta voidaan suorittaa jäsenäänestys.

Hallituksella on kuitenkin oikeus itsenäisesti päättää ajallisesti tai alueellisesti rajatun työtaistelutoimenpiteen aloittamisesta ja lopettamisesta.

Työtaisteluun ryhdytään vain, jos valtuuston kokouksessa kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä tai hallituksen kokouksessa tai jäsenäänestyksessä vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestäjistä on työtaistelun aloittamisen kannalla.

Valtuuston tai hallituksen hyväksymät ja antamat työtaisteluilmoitukset ovat liiton osastoja ja niiden jäseniä sitovia.

 

30 §

Jäsenäänestys

Valtuusto voi päättää jäsenäänestyksen järjestämisestä osastojen tai niiden jäsenten mielipiteen esille saamiseksi.

Jäsenäänestys on järjestettävä myös silloin, kun osastot, jotka edustavat yhtä kolmasosaa (1/3) liiton työssä olevista jäsenistä, sitä kirjallisesti vaativat ja esittävät perusteluineen asian, josta äänestys olisi toimitettava.

Liiton hallitus toimeenpanee äänestyksen ja määrää sen ajankohdan.

Jäsenäänestyksen tuloksen laskee liiton hallitus. Tuloksista täytyy käydä selville jokaisen äänestykseen osallistuneen osaston tai niiden jäsenten äänestyksen tulos erikseen sekä kokonaistulos.

Hallitus tiedottaa äänestyksen tuloksen osastoille.

Jos jäsenäänestyksen alaisena ollutta esitystä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneista, se pannaan täytäntöön, ellei äänestystä toimeenpantaessa valtuusto ole toisin määrännyt.

 

31 §

Oikeusapu

Kun liiton osaston jäsen haluaa avustusta oikeusasiassa, joka liittyy hänen työhönsä tai toimintaansa liitossa, hänen on pyydettävä oikeusapua kirjallisesti liiton hallitukselta.

Käsiteltyään asian hallitus päättää, voidaanko avustusta myöntää ja määrää avustuksen suuruuden sekä laadun.

Erityisistä syistä voidaan avustusta antaa myös osaston jäsenen oikeudenomistajille.

Kiireellisissä tapauksissa on liiton toimitsijoilla oikeus ryhtyä tarpeellisiin alustaviin toimiin.

32 §

Sääntöjen noudattaminen

Osastot ovat velvollisia valvomaan näiden sääntöjen noudattamista.

Jos liiton osasto toimii vastoin liiton sääntöjä ja liiton päättävien elinten päätöksiä tai jättää noudattamatta liiton hallituksen määräyksiä, hallituksella on oikeus erottaa tällainen osasto.

 

33 §

Osaston purkautuminen

Jos osasto purkautuu, pesän selvityksen jälkeen jäljelle jäävät varat luovutetaan Rautatiealan Unioni RAU ry:lle.

Liitto ei vastaa niistä veloista, joita purkautuneella osastolla erotettaessa tai erotessaan liitosta mahdollisesti on.

 

34 §

Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä ainoastaan valtuuston vaali- tai vuosikokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

 

35 §

Äänestys- ja vaalijärjestys

Äänestys- ja vaalijärjestyksessä määrätään tarkemmin valtuutettujen, valtuuston puheenjohtajan, hallituksen jäsenten sekä hallituksen puheenjohtajan valinnasta ja valtuuston kokouksista.

Lisäksi siinä tulee olla tarvittavat äänestystä ja vaalia koskevat sääntöjä tarkentavat määräykset päätösvallan käyttämiseksi tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokoustettaessa.

Äänestys- ja vaalijärjestykseen voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä valtuuston kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

 

36 §

Liiton ansiomerkit

Liitolla on kultainen ja hopeinen ansiomerkki. Ansiomerkit myöntää liiton hallitus tarkoitukseen vahvistamiensa sääntöjen mukaisesti.

 

 

 

37 §

Kunniajäsenet

Liitto voi kutsua liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti toimineen henkilön kunniapuheenjohtajakseen. Päätöksen asiasta tekee valtuuston vaalikokous hallituksen esityksestä. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

Valtuuston vaalikokous voi kutsua kunniajäseneksi hallituksen esityksestä henkilön, joka on toiminut liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti.

 

38 §

Liiton purkautuminen

Liitto voidaan purkaa, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) liiton jäseninä olevista osastoista sitä vaatii ja valtuuston vaalikokous kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä asian päättää.

Jos valtuuston vaalikokous päättää liiton purkautumisesta, sen on myös päätettävä, miten liiton varat on käytettävä liiton tarkoituksen toteuttamista parhaiten edistävällä tavalla.

(Hyväksytty 11.5.2023)