Missä olet: Työsuojelutoiminta > Päihdepolitiikka

VR:N PÄIHDEPOLITIIKKA

VR on kuljetusalan konserni, jolle niin asiakkaat kuin suuri yleisökin asettavat erittäin korkeat vaatimukset luotettavuuden ja turvallisuuden suhteen. Työnantajana VR luo työntekijöilleen turvallisen ja terveellisen työympäristön. Päihteet eivät sovi tähän toimintaan.

Päihteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä alkoholia, huumausaineita tai muita päihdyttävässä tai huumaavassa tarkoituksessa käytettäviä aineita.

Alkoholin nauttiminen työpaikalla tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen työtehtävässä on kielletty. Vaikka yhteiskunnassa hyväksytään alkoholin käyttäminen, on tunnistettava väärinkäytöstä aiheutuvat ongelmat, joita ovat muun muassa terveydelliset ja sosiaaliset haitat. Alkoholin väärinkäyttö vaarantaa turvallisuutta ja vaikuttaa negatiivisesti työsuoritukseen, vaikka nauttiminen olisi tapahtunut vapaa-aikana.

Huumausaineiden käyttäminen ja hallussapito on laissa säädetty rangaistaviksi teoiksi. Huumeiden käyttöön liittyy usein myös muuta rikollisuutta sekä työtapaturma- ja turvallisuusriskejä, minkä johdosta huumeiden käyttöä ei voi pitää kenenkään yksityisasiana. VR:llä ei hyväksytä huumausaineiden käyttöä tai hallussapitoa työssä eikä myöskään vapaa-aikana.

VR:n päihdepolitiikka koskee koko henkilöstöä asemasta ja työtehtävästä riippumatta.

Päihteettömän työympäristön varmistamiseksi päihdepolitiikkaan kuuluvat myös valistaminen ja koulutus sekä valvonta ja testaaminen. Koska päihdeongelmille on monia syitä, tarvitaan ennalta ehkäisyn lisäksi myös tuen, hoidon ja kuntoutuksen keinoja, jotka on tarkemmin määritelty hoitoonohjausta koskevassa ohjeistuksessa.

Sitoutuminen

Päihteiden vastaiseen toimintapolitiikkaan ja sen sisältämiin toimenpiteisiin sitoutuvat sekä työnantaja- että työntekijätaho.

Tiedottaminen ja koulutus

Päihteiden vastaisesta toimintapolitiikasta tiedotetaan erikseen sovittavalla tavalla koko henkilöstölle. Lisäksi järjestetään koulutusta.

Valvonta ja testaus

Kaikessa valvonnassa sekä testaamisessa VR noudattaa voimassaolevia lakeja ja muita viranomaismääräyksiä.

a. alkoholin käytön valvonta

Alkoholin käytön valvonnasta on annettu erilliset ohjeet. Osana päihteiden vastaista politiikkaa on jatkuva ja suunnitelmallinen satunnaiskokeiden tekeminen henkilöstölle, erityisesti junaturvallisuustehtävissä työskenteleville.

b. huumausaineiden käytön valvonta

Huumausaineiden käytön valvominen kohdistuu työhön otettavaan henkilöstöön ja jo työssä oleviin henkilöihin. Valvonnasta, testaamisesta, testien suorittamisesta ja niiden luotettavuuden varmistamisesta sovitaan erikseen laatimalla yksityiskohtainen toimintaohjelma.

Hoitoonohjaus

Työpaikoilla on päihdeongelmaisten hoitoonohjauksesta toimintaohjelma, joka on tehty yhdessä VR:n työterveyshuollon kanssa.

TOIMINTAOHJELMA HUUMETESTAUKSEN SUORITTAMISEKSI VR:LLÄ

Huumetestauksen suorittaa aina terveyshuollon ammattihenkilökunta. Testauksessa, laboratorioanalyyseissä ja lausuntomenettelyssä käytetään menettelytapaa, jossa otetaan huomioon työntekijän oikeusturva. Kuvaus testimenetelmästä on liitteenä.

Testattavat henkilöt voidaan VR:n näkökulmasta priorisoida seuraaviin ryhmiin:
1. VR:n ulkopuolelta liikenneturvallisuustehtäviin tulevat
2. VR:llä muusta työstä liikenneturvallisuustehtäviin siirtyvät
3. VR:llä jo töissä olevat, liikenneturvallisuustehtävissä työskentelevät
4. VR:n ulkopuolelta muihin kuin liikenneturvallisuustehtäviin otettavat
5. VR:llä muissa kuin liikenneturvallisuustehtävissä työskentelevät
Ryhmään 1 kuuluvien henkilöiden osalta testausmenettely otetaan käyttöön heti,
muiden ryhmien osalta asiasta päätetään myöhemmin erikseen.

Liite VR:n päihdepolitiikkaan

VR:n päihdepolitiikan mukainen huumetestauksen toimintamalli

VR noudattaa kaikessa valvonnassa ja testaamisessa voimassaolevia lakeja ja
viranomaismääräyksiä. Huumetestauksen suorittaa aina terveydenhuollon ammattihenkilökunta, ja testauksessa käytetään menettelytapaa, jossa otetaan huomioon työntekijän oikeusturva.

Huumetestauksen tavoitteina ovat luotettava näytteenotto ja oikea testitulos.
Huumetestaus tehdään ”Suositus huumetestauksen suorittamisesta” Labquality
Oy:n huumausaineanalytiikkatyöryhmän suosituksen 2001 mukaan. Testaamisen
on oltava näytteenotosta tulosten arviointiin aukoton ja luotettavasti dokumentoitu.

Testien suorittamisesta vastaa VR:n työterveyshuolto siten, että testaustoiminnasta
vastaa ko. henkilöstökeskuksen alueen VR-työterveyslääkäri. Työterveysasemien
laboratorion testeistä vastaa ko. työterveysaseman vastaava lääkäri ja
erikoislaboratorion varmistustestauksesta vastaa erikoislaboratorion vastaava
lääkäri/kemisti.

VR-työterveyslääkäri tai ylilääkäri arvioi henkilön työkyvyn ja sopivuuden työtehtäviinsä huumetestauksen tuloksen ja muiden terveydentilatietojen perusteella.

Huumetestauksen varmistetun tuloksen tulkitsee VR-työterveyslääkäri yhdessä
erikoislaboratorion asiantuntijan kanssa toteamalla, onko positiivisen näytteen
antaja käyttänyt huumaavaa ainetta. VR-työterveyslääkäri ja VR:n ylilääkäri antavat
lausunnon ko. työntekijän sopivuudesta tehtäviinsä.
Toimintamallit on esitetty vuokaaviona (eri liitteenä)

Liite VR:n Päihdepolitiikkaan

Hoitoonohjausmalli

Työpaikka ja päihdeongelma

Hoitoonohjauksen tavoite on tunnistaa ja löytää päihdeongelmaiset työntekijät
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on turvata työntekijän oikeus
hyvään hoitoon ja säilyttää työkyky ja työsuhde. Päihdeongelman luonnollinen
kulku on paheneva, joten kierre tulee katkaista varhain jo inhimillisistä
syistä. VR:llä tulee puuttua kaikkien työntekijöitten päihdeongelmaan erityisen
aktiivisesti, koska työ sisältää erityisiä tapaturmavaaroja, junaliikenteen tuomia
riskejä ja asiakapalvelua.

Työpaikalla on oltava hoitoonohjaussuunnitelma. Tämä merkitsee sitä, että
työpaikalla sovitaan käytännön pelisäännöt, joihin kaikki osapuolet sitoutuvat.
Sopijaosapuolina ovat työpaikan esimies, työsuojeluvaltuutetut, päihdetukihenkilö,
luottamusmiehet sekä muut esimiehen tarpeelliseksi katsomat henkilöt. Mukana
on myös oman paikkakunnan työterveysasema.

Pelisäännöissä sovitaan yhdessä, milloin päihdeongelmiin puututaan, ketkä tällä
työpaikalla käsittelevät hoitoonohjausasioita ja sovitaan hoitositoumuksen käytöstä
ja siitä, kenelle hoitopaikka saa hoidosta tiedottaa. Hoitositoumuksen käyttö on tarpeen, jotta hoidon toteutumista voidaan seurata. Menettelytavoista tehdään kirjallinen tiedote, joka jaetaan kaikkiin työpisteisiin. Hoitoonohjaussuunnitelma hyväksytään työsuojelutoimikunnassa, tarkistetaan vuosittain ja liitetään työterveyshuollon toimintaohjelmaan.

Tyypillisiä päihteiden väärinkäyttöön viittaavia tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi
• Toistuvat myöhästymiset töistä
• ”Rokulipäivät”
• Esimiesten välttely
• Runsaat lyhyet (sairaus)poissaolot
• Toistuvat tapaturmat
• Sairauslomatodistukset oman työterveyshuollon ulkopuolelta/eri lääkäreiltä
• Poistuminen työstä kesken työpäivän ilman hyväksyttävää syytä
• Alentunut tai laskeva työsuoritus
• Toistuvat, lievätkin krapulatilat tai humalatila työssä
• Kärttyisyys, ihmissuhdeongelmat
• Rahanlainaus
• Rattijuopumus

Esimiehen rooli ja tehtävät

Mikäli työkäyttäytymisessä tai työsuorituksen laadussa havaitaan poikkeavuutta,
joka viittaa päihdeongelmaan, keskustelee esimies työntekijän kanssa ja kertoo,
mitkä ovat normaalit toimintatavat ja laatuvaatimukset tällä työpaikalla sekä seuraamukset, ellei asiaan tule korjausta.

Mikäli on epäselvää, onko työsuorituksen poikkeaman taustalla päihdeongelma
tai esimerkiksi muu sairaus, ohjataan asianomainen työntekijä omalle työterveysasemalle työkykyarvioon ja hoidontarpeen arvioon. Työterveysasemalle ilmoitetaan, miksi asianomainen sinne on lähetetty. Samalla esimies ilmoittaa
työntekijälle, että tarvittaessa järjestetään yhteistyössä työterveysaseman kanssa
kuntoutuspalaveri. Kuntoutuspalaveri voi muuttua hoitoonohjauspalaveriksi,
mikäli päihdeongelma todetaan.

Selkeän päihdeongelman ilmentyessä esimies päättää heti hoitoonohjauspalaverin
järjestämisestä ja kutsuu sen kokoon riippumatta siitä, onko asianomaista
puhuteltu aikaisemmin vai ei. Palaverista pidetään aina pöytäkirja. Hoitoonohjauksen tavoite sovitaan aina etukäteen esimiehen ja työterveyshenkilöstön kesken. Palaverissa ovat mukana päihdeongelmainen, esimies, työterveyslääkäri ja hoitaja sekä tukihenkilö. Lisäksi tarvittaessa mukana voi olla sopivaksi katsottu ryhmä, esimerkiksi luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai perheenjäsen. Hoitoonohjauspalaverissa tehdään aina hoitosopimus, jossa sovitaan hoitotavasta, hoidon pituudesta ja siitä, kuka saa tietoja hoidon edistymisestä.

Ellei päihdeongelmainen suostu hoitoon tai ei katso sitä tarpeelliseksi, kirjataan
kieltäytyminen ja sen syy. Asianomainen vahvistaa kieltäytymisen allekirjoituksellaan.

Työtovereiden rooli ja tehtävät

Paras tapa välittää työtoverista on puuttua työyhteisössä sovittujen pelisääntöjen
mukaisesti päihdeongelmaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työpaikan
pelisääntöihin kuuluu, ettei hyväksytä epäsäännöllisyyttä työyhteisössä,
ei myöhästymisiä eikä työvuoron vaihtoja ilman pätevää syytä eikä piilotella tai
peitellä ilmeisiä päihdeongelmia.
Tarvittaessa puhutellaan kaveriporukalla työtoveri, jonka päihteidenkäyttö herättää
huolestuneisuutta. Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa päihdeongelmaista
ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon avun saamiseksi. Työtoveri voi
myös pyytää tukihenkilöä keskustelemaan asianomaisen kanssa. Hoidon jälkeen
hyväksytään hoidossa ollut työtoveri takasin työyhteisöön tasavertaisena
ja tuetaan toipumista

Tukihenkilön rooli ja tehtävät

Työpaikoilla on oltava nimetyt päihdetukihenkilöt. Tukihenkilö tuo työpaikalle
yleistä tietoutta päihdeasioissa. Hän toimii työpaikan ja työterveyshuollon yhteyshenkilönä tarvittaessa. Hän toimii hoitoonohjaustilanteissa päihdeongelmaisen apuna käytännön asioiden järjestelyssä. Hän ottaa työtoverin kanssa puheeksi päihteenkäytön, mikäli se vaikuttaa liialliselta. Esimies järjestää tukihenkilölle riittävät toimintaedellytykset koulutuksen ja työnohjauksen avulla.

Työterveyshuollon rooli ja tehtävät

Työterveyshenkilöstö ottaa huomioon päihdeongelmamahdollisuuden kaikissa
potilaskontakteissa, puuttuu asiaan aktiivisesti ja antaa tietoa ja tukea tarvittaessa.
Työterveyshuollon täytyy olla perehtynyt päihdeongelmien tunnistukseen ja
hoitoon sekä päihdesairauksiin.

Työterveyshuolto tekee esimiehen pyynnöstä työkykyarvion ja hoidon tarpeen
arvion ja osallistuu kuntoutuspalavereihin. Mikäli päihdeongelma on ilmeinen, on
työterveysasema mukana sekä hoitoonohjauspalaverissa että käytännön hoidon
järjestelyissä.

Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman ilman, että siitä tiedetään tai siihen
on puututtu työpaikalla, kerrotaan päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista.
Hänet ohjataan asianmukaiseen hoitopaikkaan tai sovitaan kontakteista
työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon tulee ottaa yhteyttä työpaikkaan ja tiedustella
asianomaisen työntekijän työssä selviytymistä ja mikäli tässä on ongelmia,
ehdottaa kuntoutuspalaverin järjestämistä. Vaikka työkykyongelma on
otettava käsittelyyn, on työterveyshuollon salassapitovelvollisuuden oltava rikkomaton:
jos päihdeongelmainen kieltää terveydentilatietojen käsittelyn esim.
kuntoutuspalaverissa esimiehen tai muiden henkilöiden kanssa, niin sitä on
kunnioitettava.

Työterveyshuolto ottaa kantaa myös päihdeongelmaisen junaturvallisuuskelpoisuuteen VR-Yhtymän työterveyshuollon ohjeiden mukaisesti. Mikäli päihdeongelmainen ei täytä työnsä terveydentilavaatimuksia, on päihdeongelmaiselle kerrottava terveydentila-arvion ja työkykylausunnon tulos sekä perusteltava ne. Päihdeongelmaisen tulee myös saada tietoonsa ne edellytykset, joilla terveydentilavaatimukset hänen osaltaan täyttyisivät.

powered by eMedia